Virtamies piipahti tuonnoin Roismalan hautausmaalla, tervehtimässä maan povessa lötköttelevää apteekkari-pappaansa Abelardia. Kävi siinä miesten turistessa ilmi, ettei ihminen sentään pelkästä inkivääristä ja mansikasta elä, ehei.
Tarvitaan SITRUUNASUUDA! Oikein aito-pappamaista lausuntaa noudattaen.
Apteekkari Bäckmanin inspiroimassa ja Virtamiehen sekoittamassa sitruunajuomassa ei turhia twistailla: lopputulos on ehta sitruunainen, hunajalla ja sokerilla höystetty kuplajuoma. Sellainen ihan oikea vanhan ajan – sitruunasuuda! Poikain tykönä pullotettu.
Ensimmäinen erä Apt. Bäckmanin sitruunasuudaa saataneen valmiiksi heinäkuun puolenvälin kieppeillä. On siis mahdollista, että esim. Sastamala Gregorianan konserttiyleisö 15.-22.7. pääsee maistamaan uutuutta tuoreeltaan, Virtamieshän tuttuun tapaan on tarjoilemassa juomiaan konserttien yhteydessä tapahtumapaikalla, Pyhän Marian kirkolla.
Muuten tuote sinkautetaan S-ryhmän myymälöihin Pirkanmaan laajuisesti sekä niihin verratomiin kahviloihin ja ravintoloihin, jotka ovat päättäneet sisällyttää apteekkarin limpskat valikoimaansa. Muitakin juomia on myynnissä yhä laajemmin; Pyymäen konditoria Sastamalassa, Pyymäen OMA-kahvilat Tampereella ja Huittisten Vanha VPK uusimpina jälleenmyyjinä, osa pienen tauon jälkeen. Myös Vammalan Puistokadulla päivystävä Marenki-grilli palautti limpskat kesävalikoimaansa.
Vähän tuonnempana lisää.
Kili kili, ei se muusta parane! Ja perään ”Slit me’ hälsan!”
Pantillisen Sitruunasuudapullon etiketissä tavataan apteekkarin perheväkeä ja naapureita kekkeriä pitämässä nykyisen Pukstaavin puistossa, aivan alkuperäisen vesitehtaan perustamisen ajoilta, 1890-luvun alkupuolelta. Huomaa pöydällä seisovat alkuperäiset limonaadipullot, varmastikin Abelardin itsensä lasitehtaalta valkkaamat!
Suosi tuotteita, jotka kiikutetaan kauppojen ja kahviloitten valikoimiin läheltä! Koska ilman sinun osuuttasi tapahtumasarja jää vaillinaiseksi.
Maailma on täynnä tekijöitä, mutta lähempää löytyvät kaikkein hauskimmat elämykset, niin maussa, luonteessa kuin tuotteiden esillepanossa. Tämä on näkynyt valloittavalla tavalla mm. Pirkanmaan Osuuskaupan l ä h i r u o k a l ä h e t t i l ä s Elina Kaukosen organisoimissa puukaukaloissa, jotka somistavat monia paikallisia S-myymälöitä. On yhtä kestävää kuin ihanaa nähdä samassa ammeessa porisemassa Wilhelmin ja Karinin omppomehut, Poikain Parhaitten Nikolaksen simat simasuille, Apteekkari-Pappan kuplajuomat vauvoille, vaareille ja kaikille siltä väliltä ja monet muut lähiseutujen ihmeet. Hauskoja kanssa- ja rinnakkaistoimijoita, dodhisheshti!(*
Monet uudet toimijat ovat innostuneet ottamaan kesäkahviloihinsa raikkaita juomiamme, siellä ne odottavat janoista sinua. Onhan vallan merkille pantavaa, että uusi mansikkalimpska on varsinainen janojuoma kesähelteellä. Eikä inkiväärijuomakaan pahaa tee, ei ollenkaan, vaikka sen sisältämä jättiläishunajamäärä saattaakin herättää janon – elämänjanon – uuteen pystysuoraan nousuun.
Empimättä siis ovesta sisään, pöytään ja sormien napsautus kohti kyypparia. Kohta pöytääsi ilmestyy valloittava virvoke. Uusia kahviloita ringissämme on Suomen kuninkaallisin Cafe Bar Terassi Mouhijärven Villa Royalissa, Vanha Niemen Kyläpuoti ja sen Cafe Ingrid Ikaalisten Luhalahdessa, verrattoman Tervakallio Campingin kesäinen kahvila ja muutamat muut. Hiljattain aktivoituivat myös vanhat tutut kahvilat Kiviniityn kotieläintarhassa ja Jämijärven Korsukylässä. Täysi listaus löytyy jälleenmyyjät-alasivulta.
Näin miettein parhaimmat suven trööttäykset kohden joka inehmoa.
Tietäkää muuten, että päiväysteknisistä syistä Pukstaavin kahvila, apteekkarimme oma vanha tehtaansija, myy PUNAHERUKKALIMONAADIA paraikaa ALE-hinnalla! Tämä’ ihmeellinen punajuoma on jäänyt lähes täysin vaille huomiota, vaikka patenttikorkin alta poksahtaessaan se takaa menolipun, ei yhtään enempää eikä vähempää, kuin IKUISEEN SUVEEN! Käykää äkkiä tankkaamassa. Se on hieno juoma, ja maistuu parhaiten järven rannalla siemattuna.
Haec verbicula scripsit Fluvianus de Virtamies
Sastamalan uuden, kodikkaan Prisman juomahylly. Silmän korkeudella Tyrvääläisiä ihmejuomia. Kili kili!
*) Tämä vaatii pienen selityksen. Ystäväni ja lähikylän Mason mies Veikko Pihlajamäki kerran kertoi eräästä kesäteatteriseurueesta, johon liittyi muuan vanha vaari. Näytellä ukko ei kai liiemmin osannut, mutta halu päästä näyttämölle paloi pöksyissä. Ohjaaja mietti tovin, mitä tehdä – vuorosanojen ulkoa oppiminen kun tuntui tuottavan suuria vaikeuksia. Neuvokas ohjaaja laittoi vaarin sitten istumaan näytelmän ajaksi keinustuoliin, josta käsin, jonkinlaisen pomminvarman signaalin saatuaan, Vaari pääsi lausumaan toistuvan repliikkinsä, ulkomuistista: ”Dodhisheshti, dooodhisheshti.” (Vapaa muunnelma Veikon kertomasta).
