Author: Virtamies

Tyrvään kekkein pukkipoika.

Virtamies Kuvataide

Jaahas hyvä herrasväki. Jaatsin almanakka näyttää kolmatta näyttelypäivää ja mieleni palaa pakanallisiin aatoksiin. Tänäkin aamuna Pakana-pukki sai appeensa ja oli yksinkertaiseen elämäänsä yhtä lailla tyytyväinen kuin aina ennenkin. Voi sitä onnen määrää, joka tuosta otuksesta ulos singahtelee! Minna Isotalo kirjoitti tämän aamuiseen Alueviestiin osuvan kuvauksen Pakanan sielunelämästä. Puntaroituja sanoja, joka sana totta.

Pukkienhan tiedetään olevan paitsi väkivaltaisia (jota Pakana ei ole), myös sangen uteliaita (jota Pakana on).

Itse kuvien taustalta löytyy samaa luomua kuin Ahvenanmaan kirkkokuvistakin. Värit sekoitettu Uulan tuottamilla pigmenteillä ja mainiolla vernissalla, maalaukset toteutettu koruttomalle juuttikankaalle. Se on Pakanalle sopiva media. Lisänä maalauksien esikuvina toimineita pastelli-akvarellitöitä samantapaisista aiheista. Joku nauroi kun kerroin suunnittelevani muutamaa rattoisaa päivää Pakanan aitauksessa piirustusvälineineni. Ehkä hän mietti, josko siitä tulee mitään. Pukkienhan tiedetään olevan paitsi väkivaltaisia (jota Pakana ei ole), myös sangen uteliaita (jota Pakana on). Vaikeaa se välillä olikin, aika-ajoin pukki tuli syömään lehtiön kulmaa, mutta sittenpä vaan hätistelmään niin kuin ammoinen uskonpuhdistaja: Hus-Hus! Kuvat valmistuivat hienosti, vailla suurempia ongelmia, heinäkuun vaiheilla menneenä kesänä. Nyt kuvia voi ihastella kauniisti seinille aseteltuina, tulkaa katsomaan!

Ja muistakaa Virtamiehen Hämmästyttävimmät Joululaulut täällä Jaatsilla, Axel Gallénin lapsuudenkodossa, ensi sunnuntaina 17.12. klo 17.

Virtamies

 

Virtamiehen näyttely on avattu!

Virtamies Muita kirjoituksia

Tervehdys lumipyryn keskeltä! Pakanuus ja Kristinusko -näyttelyn avajaisia vietettiin toissapäivänä, sunnuntaina. Kiitos teille, jotka ennätitte paikalle. Iltaa vietettiin kuva- ja säveltaiteen parissa, glögiä napaten ja leppoisa virne huulilla.

Nyt kun itsekin rauhassa ehdin kiertää huoneet ja katsella töitä jotenkin uusin silmin, huomaan, kuinka omalaatuinen sentään onkaan tämä laatimani kokonaisuus Ahvenanmaan kirkoista. Totisesti tunnistan kokonaisuudesta ”oman Ahvenanmaani”, tervantuoksuineen kaikkineen. Kiitos vinkeästä ideasta Uula-tuotteen Sari Uunilalle, joka rohkaisi maalaamaan näitä kuvia Uulan valikoimista löytyvillä tuotteilla. Hyvin onnistui kirkkojen vangitseminen puun, liidun, liiman, punamullan ja hautatervan yhdistelyllä.

Kirkonkuvat sitä paitsi herättävät mielenkiintoisia ja antoisia keskusteluja. Niin avajaisissa kuin viimeksi tänään, Vuorenojan Upin visiteeratessa. Vanhoja kivikirkkoja voi harrastaa niin monella tavalla; hautausmaalähtöisesti, tuuliviiristä käsin, pienoismalleina tai puhtaana arkkitehtuurina. Sisältöä unohtamatta. Puualusta on varsin otollinen aiheen kuvaamiseen, koen kerta toisensa jälkeen siirtyväni uudestaan saarelta toiselle, vimmaisena pääteasemana Finström, oma suosikkini, Tampereen tuomiokirkon isoäiti. Punamullatut venevajat silmissäni ja mainittu tervankatku sieraimissani.

Minulla oli hyvä syy tehdä taannoinen retkeni. Kesällä 1993 piirsin ison nipun kuvia Ahvenanmaan kirkoista lyijykynällä, mutta koko sarja, yhtä lukuun ottamatta, katosi arkistojeni usvaan! Siksi uudet kuvat, ja niiden joukossa tuo ainoa vuosien takaa säilynyt Finström-aihe.

Kirkkojen rinnalla tepastelee Pakana-pukki laitumellaan. Niitäkin kuvia riittää. Siitä ensi kerralla.

Sunnuntaina 17.12. klo 17 Jaatsilla kuullaan Virtamiehen harvinaislaatuisia joululauluja Topeliuksen, Kiven ym. teksteihin tekijän itsensä esittämänä. Tervetuloa näyttelyyn ja konserttiin! Osoite: Gallen-Kallelan katu 1, 38200 Sastamala.

Virtamies